Vastuuhenkilölle voit lähettää postia osoitteeseen jari.kuoppala@petajavesi.fi
Sisällysluettelo / 5 Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot / 5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki /
[ << ] [ >> ] [ Kommentoi kappaletta ] [ Tulostus ] [ Haku ]
5.2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö
Viimeisin muutos: 3.02.2012 12:00
Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa48. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea49. Oppilas elää samanaikaisesti kodin ja koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisval-taisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa50. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä51. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kou-luyhteisön hyvinvointia.

On tärkeää, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja op-pilaiden kanssa. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajan kanssa niin, että hän
48 Perusopetuslaki 3 § 3 mom. 49 Tuntijakoasetus 4 § 1 mom. 50 Perusopetuslaki 26 § 2 mom. (477/2003), Lastensuojelulaki (417/2007) 2 § 1 mom. 51 Perusopetuslaki 3 § 2 mom. (477/2003), Tuntijakoasetus 2, 3 ja 4 § ja Lastensuojelulaki 2
§ 2 mom.
voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla.

Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen jär¬jestäjällä. Yhteistyö edellyttää koulun henkilöstön aktiivisuutta ja aloitteellisuut¬ta sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajan, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolien keskinäinen kunnioitus. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilai¬suus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta.

Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä arvioinnista, oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin mah-dollisuuksista ja huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Kodin ja koulun yhteistyössä seurataan oppilaan poissaoloja. Luvattomista poissaoloista tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle52. Koulun tulee antaa huolta-jille tietoa oppilashuollon toiminnasta53 sekä kouluyhteisön toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa.

Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan tukeen liittyvää asiaa, oppilaan huoltajalle tulee antaa tietoa oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. Huoltajan kanssa tulee käydä läpi esimerkiksi huoltajan yksilöidyn kirjallisen suostumuk-sen merkitys oppilasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa54.

Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään parantamaan ja monipuolistamaan tiedon kulkua ja yhteydenpitoa kodin ja koulun välillä. Yhteistyö järjestetään siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyö-verkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Pe-rusopetuksen päättövaiheessa huoltajalle tulee antaa tietoa ja mahdollisuus
52 Perusopetuslaki 26 § 2 mom. (477/2003)
53 Perusopetuslaki 31 a § 3 mom. (642 /2010), 3 § 3 mom. ja 26 § 2 mom., Koulu- ja opis¬keluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 4 § 2 mom., 9 ja 13 § ja Lasten¬suojelulaki 9 ja 12 §
54 Perusopetuslaki 31 a § 3 ja 4 mom., 40 §, 41 § 4 mom. (642/2010) ja 41 § 1, 2 ja 3 mom.
keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa55.

Paikallisen opetussuunnitelman laadinta

Kodin ja koulun välistä yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osuus laadi-taan yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtä-viä hoitavien viranomaisten kanssa56. Tällöin otetaan huomioon myös muiden kasvatuksen kannalta keskeisten toimijoiden osallistuminen yhteistyöhön ja tiedonkulun sujuvuus.

Kodin kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteet, toimintatavat, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken määritellään paikallisessa opetussuunnitelmassa. Toimintata¬poja määriteltäessä otetaan huomioon kodin ja koulun yhteistyö koko kouluyh¬teisön tasolla, luokan tasolla sekä yksittäistä oppilasta koskien. Opetussuunni¬telmassa kuvataan myös huoltajien osallisuuteen sekä huoltajille tiedottamiseen liittyvät periaatteet, oppilaiden osuus yhteistyössä sekä poissaolojen seurantaan ja luvattomista poissaoloista ilmoittamiseen liittyvät menettelytavat. Suunnitelman tulee sisältää myös yhteistyön toteutumisen seurantaan ja arviointiin liittyvät me¬nettelytavat sekä kuvaus menettelytavoista yhteistyöhön liittyvissä ongelma- ja kurinpitotilanteissa.




TOIMINTATAVAT
Petäjävedellä huoltajat saavat tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä ja opintoihin liittyvästä arvioinnista koteihin jaettavista tiedotteista, koulujen Internet-sivuilta ja vanhempainilloissa. Lisäksi huoltajille annetaan tietoa oppilaan tuen tarpeesta ja tuen saannin mahdollisuuksista sekä tietoa oppilashuollon toiminnasta. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä on myös oppilaan poissaolojen seuranta. Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti nivelvaiheissa aloitettaessa perusopetusta, siirryttäessä alakoulusta yläkouluun ja yläkoulusta jatko-opintoihin. Huoltajat voivat osallistua koulun toiminnan suunnitteluun johtokunnassa, vanhempainyhdistyksessä ja vanhempainilloissa. Oppilaat voivat osallistua oppilaskunnan ja yläkoululla lisäksi johtokunnan kautta kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Oppilaat ja huoltajat saavat tietoa myös koulun toiminnasta lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman kautta.
Vanhempainillat
Kaikilla luokka-asteilla järjestetään vuosittain kasvatuksellisia ja tiedottavia vanhempainiltoja. Alakouluissa vanhempainillan järjestämisestä vastaa luokanopettaja. Yläkoulussa vanhempainillan järjestämisestä vastaavat rehtori ja oppilaanohjaaja tai luokanohjaaja.
Alakoulussa koulutulokkaiden huoltajille järjestetään kouluun ilmoittautumisen jälkeen vanhempainilta ja mahdollisuus tutustua koulun toimintaan. Yläkouluun siirtymisestä pidetään vanhempainilta kuudesluokkalaisten huoltajille.
Seitsemännen luokan vanhempainilta järjestetään lukuvuoden alussa. Lisäksi järjestetään kevään aikana vanhempainilta valinnaisaineista. Kahdeksasluokkalaisten vanhempainiltaan valitaan vuosittain ajankohtainen teema. Jatko-opintoja koskeva yhdeksännen luokan vanhempainilta järjestetään syyslukukaudella.
Vanhempainvartit
Syyslukukaudella pidetään oppilaskohtainen vanhempainvartti. Vanhempainvartin järjestää alakoulussa luokanopettaja ja yläkoulussa luokanohjaaja. Tarvittaessa vanhempainvarttiin voi osallistua muitakin oppilaan opetuksesta ja ohjauksesta vastaavia henkilöitä. Vanhempainvartissa keskustellaan oppilaan koulumenestyksestä, opiskelu- ja työskentelytaidoista sekä muista ajankohtaisista koulunkäyntiin liittyvistä asioista.
Vanhempainyhdistykset
Koululla voi olla sen toimintaa ja kasvatustyötä tukeva vanhempainyhdistys.
Poissaolojen seuranta
Oppilaan poissaoloja seurataan yhteistyössä huoltajien kanssa. Luokanopettaja tai luokanohjaaja kirjaa ylös poissaolon ja sen syyn. Yläkoululla poissaolot merkitään Wilma-järjestelmään. Huoltajat ilmoittavat oppilaan sairauspoissaolosta luokanopettajalle tai luokanohjaajalle koulupäivän aikana. Ennalta tiedettyyn poissaoloon anotaan lupa. Enintään kolmen päivän mittaiseen poissaoloon luvan myöntää luokanopettaja tai luokanohjaaja.

Yli kolmen päivän poissaoloihin luvan myöntää rehtori. Yli viikon kestävään poissaoloon lupa myönnetään vain poikkeustapauksissa. Luvan myöntämisen ehtona on, että oppilas on suorittanut velvoitteensa ja hänellä on suunnitelma poissaolon aikaisten tehtävien tekemiseksi. Luvattomista poissaoloista ja niihin liittyvistä oppilashuollollisista toimenpiteistä kerrotaan tarkemmin luvussa 5.4.4.4.


VASTUUT JA TYÖNJAKO ERI TOIMIJOIDEN KESKEN
Alakouluilla luokanopettaja huolehtii kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä. Hän tiedottaa huoltajia oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Luokanopettaja seuraa oppilaan edistymistä yhdessä muiden oppilasta opettavien ja ohjaavien henkilöiden kanssa. Luokanopettaja tiedottaa huoltajia oppimisen edistymisestä, mahdollisista vaikeuksista ja sopii tarvittaessa yleisen tuen tukitoimista. Tehostetun ja erityisen tuen aikana kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä huolehtivat luokanopettaja ja erityisopettaja. Luokanopettaja seuraa poissaoloja ja niiden syitä. Luvattomista poissaoloista aiheutuvista toimenpiteistä luokanopettaja ilmoittaa huoltajille. Luokanopettaja on päävastuussa vanhempainiltojen järjestämisestä. Hän myös sopii vanhempainvartin ajankohdan huoltajan kanssa. Tarvittaessa opettaja kutsuu koolle sisäisen kasvatusryhmän.
Yläkoulussa luokanohjaaja huolehtii yhdessä aineenopettajien kanssa kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä. Aineenopettaja tiedottaa huoltajia oppilaan edistymisestä ja mahdollisten tukitoimien tarpeista omassa oppiaineessaan. Luokanohjaaja tiedottaa huoltajia oppilaan yleiseen koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Tehostetun ja erityisen tuen aikana kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä huolehtivat luokanohjaaja / aineenopettaja ja erityisopettaja. Luokan¬ohjaaja seuraa poissaoloja ja niiden syitä. Luvattomista poissaoloista aiheutuvista toimenpiteistä luokanohjaaja tai aineenopettaja ilmoittaa huoltajille.
Yläkoulussa oppilaanohjaaja tekee yhteistyötä huoltajien kanssa kaikissa oppilaiden koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Erityisesti oppilaanohjaaja tekee yhteistyötä huoltajien kanssa peruskoulun päättövaiheessa yhteishakuun liittyvissä asioissa. Yläkoulussa annetaan opiskelun tehostamiskehotuksia oppilaille, joiden koulunkäynnistä aineenopettajilla on huolta. Oppilaanohjaaja ilmoittaa asiasta huoltajalle ja sopii tukitoimista huoltajan kanssa.
Koulukuraattori tekee yhteistyötä huoltajien kanssa ja tukee toiminnallaan vanhemmuutta. Kuraattorin työhön kuuluvat erityisesti oppilaiden sosiaalisiin vaikeuksiin puuttuminen, niiden ennaltaehkäiseminen ja poistaminen sekä oppilaiden käyttäytymiseen liittyvät ongelmat.
Terveydenhoitaja on yhteydessä huoltajille tarvittaessa. Terveydenhoitaja tiedottaa koteihin lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvistä asioista. Oppilaan mukana huoltajalle lähetetään terveystarkastusten kirjalliset tiedot. Lisäksi terveydenhoitaja ilmoittaa huoltajille hoitamansa tapaturmat, sekä lääkäriin tai kesken koulupäivän kotiin lähettämänsä oppilaat. Huoltajille lähetetään etukäteen tietoa vuosiluokkien terveystarkastuksista ja yhteydenottotavoista.
Rehtori toimii koulun hallinnollisena ja pedagogisena johtajana. Rehtori tekee osaltaan yhteistyötä huoltajien kanssa. Rehtori on mukana myös vanhempainilloissa ja toimii esittelijänä koulun johtokunnassa.
Jokaisessa kouluyhteisössä toimii sisäinen kasvatusryhmä, jossa käsitellään lähinnä akuutteja kasvuun ja kehittymiseen liittyviä asioita. Sisäisen kasvatusryhmän tavoitteena on varhainen puuttuminen ja nopea tilanteisiin reagointi. Lisäksi sisäisessä kasvatusryhmässä käsitellään pedagoginen arvio, pedagoginen selvitys ja kartoitetaan ryhmäkohtaiset tuen tarpeet. Sisäinen kasvatusryhmä kokoontuu säännöllisesti. Sisäinen kasvatusryhmä tekee yhteistyötä oppilaan ja huoltajien kanssa. Sisäisen kasvatusryhmän toiminnasta vastaa rehtori, joka laatii kokoontumisesta muistio.
Alakoulussa sisäiseen kasvatusryhmään kuuluvat rehtori ja asianomainen luokanopettaja sekä tarvittaessa erityisopettaja, kuraattori, koulunkäyntiavustaja ja muut opettajat.
Yläkoulun sisäiseen kasvatusryhmään kuuluvat rehtori ja asianomainen luokanohjaaja tai aineenopettaja sekä tarvittaessa erityisopettaja, koulukuraattori, opinto-ohjaaja, koulunkäyntiavustaja, kouluohjaaja ja muut aineenopettajat.
Jokaisessa kouluyhteisössä toimii koulukohtainen oppilashuoltoryhmä, jonka tehtävänä on hoitaa moniammatillisesti oppilashuoltoon liittyviä asioita. Oppilashuoltoryhmän tehtävänä on ennalta ehkäistä kouluyhteisön ongelmia ja edistää hyvinvointia sekä turvallisuutta. Lisäksi oppilashuoltoryhmä käsittelee oppilaan elämäntilanteessa huolta herättäneet asiat, jotka vaativat moniammatillista yhteistyötä. Rehtori vastaa oppilashuoltoryhmän kokoontumisesta ja muistion laatimisesta. Muistioon kirjataan PoL 31a§ mukaiset asiat.
Oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori, erityisopettaja, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä ja opinto-ohjaaja. Tarvittaessa paikalle kutsutaan muita kouluyhteisön jäseniä tai asiantuntijoita. Oppilashuoltoryhmä tekee yhteistyötä oppilaan ja huoltajien kanssa.
Työsuunnitelmaa laadittaessa oppilashuoltoryhmä sopii lukuvuoden kokoontumiskerrat ja toimintansa painopistealueet.
Kodin ja koulun välisen yhteistyön toteutumisen seuranta ja arviointi sisältyy kunnan perusopetuksen laadun arviointiin.
MENETTELYTAVAT YHTEISTYÖHÖN LIITTYVISSÄ ONGELMA- JA KURINPITOTILANTEISSA
Kodin ja koulun välistä yhteistyötä pyritään hoitamaan hyvässä hengessä huoltajien kanssa oppilaan parasta ajatellen. Mahdolliset ongelmat kodin ja koulun välisessä yhteistyössä hoidetaan ensisijaisesti sisäisessä kasvatusryhmässä tai tarvittaessa oppilashuoltoryhmässä.


Sisällysluettelo / 5 Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot / 5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki /
[ << ] [ >> ] [ Kommentoi kappaletta ] [ Tulostus ] [ Haku ]
OPSpro 2011.02.11